Jumalten Kaupunki
CIDADE DOS DEUSES
																																								

																																								
Tuon laakson pohjalla 
  
																																								
taivaiden tornien ympäröimänä. 
Ao fundo daquele vale   
																																								
Joet vilkkaat risteävät 
cercado por torres divinas.   
																																								
aikaa ammoista kuljettaen. 
Lá cruza dois rios vivos   
																																								

																																								
Saattue pysähtyy 
  
																																								
lämpimään sateeseen. 
Aqui a companhia parará,   
																																								
Jossain kaukaisuudessa 
descansando no calor e chuva.   
																																								
pronssitorvi soi - kuunnelkaa! 
Em algum lugar longe, longe   
																																								

																																								
Tie aukenee laaksoon, 
  
																																								
vedet ain' virtaa alaspäin. 
Caminho conduz para um vale,   
																																								
Ikuisuuteen aika vie, 
águas que correm para baixo.   
																																								
kultaiseen taloon jumalten. 
A eternidade nosso tempo nos conduzirá,   
																																								

																																								
Ukkonen valaisee 
  
																																								
seinämät vuorten jylhien. 
Ao flash de raios   
																																								
Vesi rummuttaa kattoa metsän 
as montanhas tristes desvelam.   
																																								
sen kansaa raviten. 
Libras de água abóbada verde,   
																																								

																																								
Tuhannen vuotta kulunut kai 
  
																																								
on siitä kun täältä lähdimme. 
Mil anos podem ter passado   
																																								
Vihdoin olemme kotona 
do momento que nós deixamos nossas casas.   
																																								
kaupungissa ikuisten. 
Afinal nós devolvemos   
																																								

																																								
Tie aukenee laaksoon, 
  
																																								
vedet ain' virtaa alaspäin. 
Caminho conduz para um vale,   
																																								
Ikuisuuteen aika vie, 
águas que correm para baixo.   
																																								
kultaiseen taloon jumalten. 
A eternidade nosso tempo nos conduzirá,   
																																								

																																								
Puisen pöydän äärellä 
  
																																								
esi-isät juhlivat. 
Nossos antepassados, eles festejam   
																																								
Sirpaleissa rikotun lumouksen 
ao redor de uma mesa de madeira.   
																																								
jalat veressä tanssien. 
Nos fragmentos de um feitiço quebrado   
																																								

																																								
Vesi kadonneen järvenselän 
  
																																								
iäisyydessä lepää. 
O lago aberto, abandonado   
																																								
Heikko pinta peilityyni väreilee 
sempre está dormindo dentro.   
																																								
vain kosketuksesta ihmisen. 
O cesto delicado quebra   
																																								

																																								
Tuhannen vuotta ja 
  
																																								
veljet toisensa pettävät. 
Mil anos   
																																								
Niin jumalten kaupungin 
para um irmão trair o irmão.   
																																								
kauneus edessämme katoaa.
E a beleza da cidade dos deuses   
																																								

																																								
By Kwê