Taas saapuu osastollemme yö musta
viereisessä huoneessa mies potee ahdistusta
Ja yläkerrassa asuu Penttejä ja Arvoja
joille kasvaa öisin kämmenselkiin karvoja

Kuu nousee ulkona ja verhojen raosta
nään viimoset miehet alakerran joukkopaosta
vaan metsän siimekseen hekin juoksevat par’aikaa
kuulen kuinka metsästä riemulaulu raikaa

Kummaa väkeä;
Aarne matki(h)i käkeä
Tottuu käytävän narinaan
siellä kävelee Napoleon, Jeesus parinaan
ja aikaan kuiseen
Alakerran väki karkaa alituiseen
käytävältä turinaa
yläkerrasta kuuluu murinaa

Taas saapuu osastollemme yö musta
meitin osasto hoitaa verotusta
Ja tabuja nappaamme, ei huolen häivää
ja virastollamme me raadamme me yötä päivää

Kummaa väkeä;
Aarne matkii käkeä
tottuu käytävän narinaan
siellä kävelee Napoleon, Jeesus parinaan
Ja aikaan kuiseen
alakerran väki karkaa alituiseen
Käytävältä turinaa
yläkerrasta kuuluu murinaa

Alakerrassa rapinaa
siellä suunnitellaan kapinaa
Yö on täynnä ahdistusta
ahdistunut mies pelkää tilintarkastusta
Voi veikkoa
minun tekee heikkoa
päässäni surinaa
ovelta kuuluu murinaa