Tapetti haalistuu,
sävyjä harmaan huokaan
Tottumus kai siitä värit vei

Vuosien kaunat jäi,
nokena kertyi kattoon
Huoneisiin nyt valo riitä ei

Mä puran luurangoilta kaapin
Laitan lattian, avaan ikkunan
Sä värein kirkkain seinät maalaat
Mielen vankilan kanssas romutan

Vilu käy varpaisiin
Lattia hohkaa kylmää,
joka täkin alle hiipii asumaan

Tukevat seinät teen
rakeita, räntää vastaan,
joita syksy vihmoo vihassaan

Mä puran luurangoilta kaapin
Laitan lattian, avaan ikkunan
Sä värein kirkkain seinät maalaat
Mielen vankilan kanssas romutan

-soolo/välike-

Ei kukaan muu voi meille antaa
tilaa unelmiin, syytä rakkauteen
Ei onni tuu, se täytyy kantaa
näihin huoneisiin yhä uudelleen

yhä uudelleen